Etusivu | Yhteystiedot,säännöt | Tuetut lomat | Aloitteet, tiedotteet | Kurssit yms. | Neuvoja arjen tilanteisiin | Yhdistykset | Liity yhdistykseen | Artikkelit ja linkit | Yhden vanhemman perheet tilastoina

Neuvoja arjen tilanteisiin

Suunnittelet eroa tai
olet eroamassa

Olet eronnut mutta
asiat eivät suju

Olet tuen, toiminnan
tai ystävien tarpeessa

Odotat lastasi yksin

Lapsesi asuu toisen
vanhempansa luona

Tilaa nyt Muuttuva Perhe!

Tukea vanhemmuuteen, jaettuja iloja, neuvoja selviytymiseen, tietoa oikeuksista.

Vuositilaus 20 €, jäsenille maksuton. Tilaukset: Lähetä sähköpostia tai 040 774 9660 .

Deadline:
Numero: 2/2010 20.4. 
Numero: 3/2010 1.9.   
Numero: 4/2010 16.11.

 

EROINFO

Kun haluat keskustella siitä kuinka lapsen elatusapu lasketaan, lapsen asuminen, huolto ja tapaamiset muualla asuvan
vanhempansa kanssa järjestetään eron jälkeen, soita Eroinfoon.

EROINFOPÄIVYSTYS

ma-to 10.00-16.00 ja ke 10-19

020 774 9800

(hinta 0.0828 euroa/puhelu + 0.07 euroa/minuutti (lankapuhelin ) (alv 23%)
tai 0.0828 euroa/puhelu + 0.17 euroa/minuutti (matkapuhelin) (alv 23%)

EROINFO ruotsiksi ja englanniksi
puh. 040 196 5080 la klo 14.00 - 16.00

Information på svenska på lördagar kl 14.00 - 16.00
tfn 040 196 5080

Divorce information in English on Saturdays at 2.00 - 4.00 p.m., tel 040 196 5080

Päihdeneuvonta
Ovatko päihteet ongelmasi, kaipaatko läheisenä tietoa ja tukea?
Päihdetyöntekijän tavoitat numerosta 050 342 2185 virka-aikoina.

Odotatko yksin?

Odotatko lasta yksin? kaipaatko tietoa ja tukea?
Aluepäällikkö Teija Hallbäck-Vainikan tavoitat numerosta 040 541 5294 virka-aikoina.

 


 

Eroryhmät syksyllä 2010

HELSINKI 30.9.-13.11. to klo 17-19.30 (viimeinen kerta la klo 13-15.30) YVPL:n toimisto, Kotkankatu 9, 5. krs, soita ovikelloa "yvpl", ilm. ja lisätietoja VTM Heljä Sairisalo/ 040 351 5355 ja KM Viveka Haapio, 040 531 1330, 80 €.

KUOPIO viikko 43-50, ti tai to klo 17-20, Minna Canthinkatu 4 A 3. krs, ilm. lisätietoja aluepäällikkö Mervi Hakkarainen 0400 441708, 80 €.

LAHTI 7.9.-26.10 ti klo 17-20 Ensi- ja turvakoti ry:n Perhetuvalla osoitteessa Loviisankatu 14. Ilm. ja lisätietoja vetäjä Sari Peltonen 0400 421 585, 50 €, järjestäjänä Lahden Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry.

OULU 20.9-22.11. klo 18-20.30, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47., Kokoustila Isoseppä. Ilm. ja lisätietoja: aluepäällikkö Ulla Sauvola, 050 342 2185, etunimi.sukunimi@yvpl.fi, 120 €.

OULU 13.9-1.11. klo 18.00 - 20.30, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47. Oulu. Kokoustila Pikkuseppä, Ryhmän ohjaajana toimii koulutettu vertaisohjaaja Marjo Mulari, Ilmoittautumiset: Marjolle puh. 040 535 5408 tai sähköpostilla osyyyhdistystt@gmail.com, 100 €.

TURKU to 23.9-11.11., klo 17.30.-20.00 Sateenkaari Koto ry:n opetuskodissa os. Kardinaalinkatu 3 P 151 (Halinen), Lisätietoja: aluepäällikkö Teija Hallbäck-Vainikka, 040 541 5294, 80 €.

 


 

TkT Eija Tuominen valittiin YVPLn liittohallituksen uudeksi puheenjohtajaksi

Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n liittokokous pidettiin lauantaina 22. toukokuuta Lahdessa. Kokous valitsi uudeksi liiton puheenjohtajaksi helsinkiläisen tutkimuskoordinaattorina työskentelevän Eija Tuomisen. Hän on 43-vuotias yhden lapsen äiti ja koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Varsinaisiksi liittohallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin:

Marika Mattila (Oulun Seudun Yksin- ja yhteishuoltajat ry), Katja Arenmaa, Helsinki (PÄKSY), Irina Heiskanen, Helsinki (Eriparivanhemmat) ja Tuula Väisänen, Paltamo (Yhden Vanhemman Perheet - OLKKARI).

Lisäksi liittohallituksen varajäseniksi valittiin:

Sari Lähteenmäki, Turku (Turun Seudun Yksinhuoltajat), Anna-Maija Khan, Helsinki (Kaapatut Lapset), Niko Suojama Turku, (Turun Seudun Yksinhuoltajat), Kaisu Liiten, Kemi (Eriparivanhemmat) ja Birit Oksman, Kajaani (Kainuun Seudun Yksin- ja yhteishuoltajat).

Liittokokous vaati parempia opiskelumahdollisuuksia yhden vanhemman perheille

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n mukaan yhden vanhemman perheiden mahdollisuutta opiskeluun pitäisi tukea nykyistä enemmän. Uusimman tutkimuksen mukaan yksinhuoltajaäitien koulutustaso on matalampi kuin muiden äitien, kun vielä 1990-luvun alussa eroja ei ollut. Liitto arvioi mm. opintotuen huoltajuuskorotusten poistamisen vaikuttaneen tilanteeseen. Opiskelevat vanhemmat tarvitsevat lisäksi erityisiä lastenhoitopalveluja myös oppilaitosten yhteyteen. Liitto ehdottaa myös, että näiden perheiden kotona asuville opiskeleville lapsille ryhdyttäisiin maksamaan lapsilisän suuruista opintotukea lapsilisän loputtua toisen asteen opintojen loppuun.
Koko julkilausuma.

 


 

YHDEN VANHEMMAN PERHEET KANNATTAVAT VANHEMPAINVAPAIDEN ISÄKIINTIÖIDEN LAAJENTAMISTA

YVPL kannattaa Suomen siirtymistä julkisuudessa paljon keskusteltuun 6+6+6 malliin, joka käytännössä loisi sekä isälle että äidille oman vanhempainvapaakiintiön. Pääsääntöisesti perhe menettäisi sen, jos äiti tai isä ei kiintiötään käyttäisi. Tällainen järjestelmä moninkertaisti isien vanhempainvapaan käyttöä Islannissa, jossa peräti 31,2 % isistä käyttää vanhempainvapaata, kun se ennen mallin käyttöönottoa oli vielä reilusti alle 10 % kuten nykyisin Suomessa. YVPL uskookin, että myös Suomessa isien osuus perhevapaiden käyttäjistä kasvaisi kummankin vanhemman omien kiintiöiden myötä. Sillä olisi myönteisiä vaikutuksia kotitöiden jakautumiseen perheissä. Vanhempien tyytyväisyys kotitöiden jakamiseen on yksi erolta suojaava tekijä.

Mallin käyttöönotto edellyttäisi kuitenkin vanhempainvapaajakson pidentämistä nykyisestä noin 10 kk:sta 1,5 vuoteen. Samalla kuitenkin luonnollisesti voisi lyhentää vastaavasti kotihoidontukijaksoa. Uskomme, että tämä lisäisi yhden vanhemman perheiden lasten kotihoitoa. Moni yksinhuoltaja palaa taloudellisista syistä töihin vanhempainvapaan jälkeen, sillä kotihoidontuki on yleensä riittämätön yhden vanhemman perheiden elinkustannuksiin.

YVPL pitää tärkeänä, että lapsen vanhemmilla on mahdollisuus pitää äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa, vaikka vanhemmat eivät enää tai vielä asuisikaan yhdessä. Tämä oikeus syntyisi vanhempien yhteisestä hakemuksesta. Tämä on selvästi 1984 voimaanastuneen Lapsen huoltolain tavoitteen mukainen. Lainsäätäjä pitää lastenlääkäreiden tavoin tärkeänä, että vanhemmat voisivat jakaa vanhemmuuden, vaikka parisuhdetta ei olisikaan. Mikäli toista vanhempaa ei kuitenkaan ole lainkaan, pitäisi yhden vanhemman perheen ainoalla vanhemmalla olla oikeus pitää koko vanhempainvapaa.

YVPL antoi aiheesta lausunnon STM:n Vanhempainvapaatyöryhmälle 23.3. Lue koko lausunto.

 


 

Elatustuen siirto kunnilta Kela:lle ei tapahtunut ongelmitta

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lähestynyt sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälää kirjeitse 21.12.

Tänä vuonna lapsen elatustuen käsittely siirrettiin kunnilta Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi 1. huhtikuuta alkaen. YVPL on huolissaan siirron vaikutuksista lapsiperheiden talouteen, sillä liiton tietoon on tullut tapaus, jonka mukaan yksinhuoltajaäiti on joutunut odottamaan 11 viikkoa elatustukea. Aina kun elatustukihakemuksesta on puuttunut jotain ja Kela on tiedustellut asiaa hakijalta, hakemus on siirretty hakemusjonon päähän. Näin hakuaika on pidentynyt kohtuuttomaksi. Kuntien sosiaalitoimessa eivät odotusajat ole venyneet kuukautta suuremmiksi.

Elatustuki ja elatusapujärjestelmät ovat vuosikymmenien aikana kehitetty monimutkainen järjestelmä. Siirron jälkeen asiakkaamme ovat kertoneet saaneensa epätarkkaa informaatiota elatustuesta. Tätä viestiä ovat kertoneet myös yhteistyöasianajajamme. Kela: n asiakkaita on käännytetty hakemaan tietoa kunnista ja jopa kolmannelta sektorilta. Tämä viestii siitä, että työntekijöiden koulutus on jäänyt puolitiehen. Kunnista Kelalle siirtyi vain puolet kuntien elatusturvatyötä tehneistä. Oliko tämä liian vähän? Valtava määrä ammattitaitoa jäi hyödyntämättä.
Ammattihenkilökunta toimii lähinnä perintätehtävissä, mutta hakemusten vastaanottamisessa on ym. haasteita.

Elatustukea maksetaan lapselle silloin kun hänen toisessa osoitteessa asuva vanhempansa laiminlyö tuomioistuimen tai sosiaalitoimen vahvistaman elatusapumaksun tai maksu on vahvistettu maksajan pienituloisuuden vuoksi pienemmäksi kuin elatustuki. Sitä maksetaan myös lapsille, joiden isyyttä ei ole voitu vahvistaa tai jotka ovat yksin adoptoituja. Elatustuki on 136,41 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuki nousee vuoden vaihteessa 139 euroon. Elatustukea maksettiin vuonna 2008 SVT:n mukaan 93 703 lapselle kaikkiaan 140,5 miljoonaa euroa.

 


 

Lastensuojelurekisterit ja tutkimus saatava kuntoon

YVPL:n mielestä on hälyyttävää, että Suomi sijoittaa eniten lapsia kodin ulkopuolelle Euroopassa. Lisäksi sijoittaminen tapahtuu jopa kiihtyvällä vauhdilla. Kaikkein hämmästyttävintä on, että syytä ilmiöille ei tiedetä, koska Suomella ei ole riittävän hyviä lastensuojelun perusrekistereitä olemassa. Liitto vetosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuteen pääjohtaja Pekka Puskaan, että rekisterit saatettaisiin kuntoon ja jo valmiina oleville huolellisille suunnitelmille myönnettäisiin resurssit.

Lue koko vetoomus Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen pääjohtaja Pekka Puskalle 21.12.2009.

 


 

Unohtiko Sata-komiea yhden vanhemman perheet

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta miettinyt Sata -komitea saa työnsä valmiiksi vuoden vaihteessa. YVPL pitää tärkeänä, että komitean alkuvuonna 2009 antamat lupaukset lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämisestä sisältyisivät myös komitean lopullisiin esityksiin. Lisäksi lopullisiin esityksiin pitäisi sisältyä kohdennettuja toimenpiteitä yhden vanhemman perheille sosiaaliturvan parantamiseksi, esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen ja yksinhuoltajavähennyksen palauttaminen kunnallisveroon. Erityisen tärkeää on toteuttaa asumistuen muuttaminen lapsipainotteisemmaksi aiotulla tavalla. Sata -komitean olisi tullut erityisesti paneutua yksinhuoltajien haasteeseen yhdistää työelämä ja lastenhoito. Julkiset hoivapalvelut eivät ole seuranneet työmarkkinoiden muutosta. Tämä on ollut erityisen haitallista yhden vanhemman perheille.

Liitto antoi lausuntonsa Sata-komitealle 8.12.2009.

 


 

ELATUSAVUT JA -TUET NOUSEVAT VUODEN VAIHTEESSA Indeksikorotusten laskutapa muuttuu vuoden vaihteessa

Tammikuun 1. päivänä lapsen elatustuet ja -avut nousevat 2,29 %. Maksajan on maksettava muutos oma-aloitteisesti. Laiminlyöty elatusapu voidaan ulosmitata viiden vuoden ajan. Elatustuki nousee nykyisestä 136,41 eurosta 139,54 euroon/kk/lapsi.

Vanhemman lapselle maksama elatusapu sekä valtion maksama lapsen elatustuki ovat seuranneet elinkustannusindeksiä. Kun indeksi on noussut tai laskenut 5 % -yksikköä, elatusavut ja -tuet ovat muuttuneet vastaavasti vuoden alusta alkaen. Ns. yliheittosäännön vuoksi muutos ei ole kuitenkaan koskenut uusia elatusapuja, vaan ensimmäinen korotuskerta on jätetty huomioimatta. Laki kuitenkin muuttuu vuoden vaihteessa niin, että elatusavut ja -tuet muuttuvat todellisen elinkustannusindeksin nousun tai laskun verran ja yliheittosääntö poistuu.

 


 

YLEISRADION UUTISOINTI LEIMASI YHDEN VANHEMMAN PERHEITÄ

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto arvioi Yleisradion uutisointia lasten pahoinpitelystä yhden vanhemman perheitä leimaavaksi. Yleisradio kertoi äitien lapsiin kohdistamasta väkivallasta 13.10.2009
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/lapsiaan_pahoinpitelevat_alkoholistiaidit_yha_suurempi_ongelma_1076093.html.

Kasvatustarkoituksessakin annettu tukkapölly ja luunappi ovat olleet kriminalisoituna Suomessa jo yli parin vuosikymmenen ajan, mutta edelleenkään kaikki vanhemmat eivät tunne asiaa. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (YVPL) pitääkin tärkeänä sitä, että asiasta kerrotaan. Uutisessa esitettiin kuitenkin uutena tyypillisenä rikoksentekijänä yksinhuoltajaäidit, jotka pahoinpitelisivät lapsiaan. Tieto perustui Helsingin Itäkeskuksessa (jossa asuu paljon yhden vanhemman perheitä) toimivan poliisin sekä Helsingin käräjätuomarin arvioihin.

Mitkään tähänastiset tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue sitä, että yhden vanhemman perheissä käytettäisiin muita perheitä enemmän väkivaltaa, vaan viitteitä on pikemminkin vähäisemmästä väkivallan käytöstä. Jäsenistömme kokemusten mukaan yhden vanhemman perheitä sen sijaan edelleenkin monissa yhteyksissä leimataan väkivaltaisiksi ilman perusteita. Myös ympäristö tuntuu tarkkailevan näitä perheitä enemmän kuin kahden huoltajan perheitä. Se saattaa alentaa myös rikosilmoituksen tekokynnystä. Ohjelmassa olisi YVPL:n mukaan ehdottomasti pitänyt haastatella myös kuritusväkivallan asiantuntijoita. Pelkän perhemuodon perusteella tehty karkea yleistys on äärimmäisen leimaava. Yleisradion ei pitäisi käsitellä uutisissa näin voimakkaita väitteitä ilman laajempaa tietoa.

Liitto on lähestynyt 23.10. YLE:n toimitusjohtajaa Mikael Jungneria asian tiimoilta.

 


YHDEN VANHEMMAN PERHEET
ESITETTY MEDIAMAKSULAKI ON EPÄOIKEUDENMUKAINEN

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n mukaan on väärin, että esitetty mediamaksu olisi kaikille perheille samansuuruinen on perheessä kaksi tai yksi ansaitsijaa.
Liiton mukaan maksun pitää olla tulosidonnainen ja pienituloiset pitää vapauttaa siitä kokonaan. Ei myöskään ole estettä sille, että Yleisradiota tuettaisiin suoraan valtion budjetista.
Lue koko vetoomus

 


 

TOIMEENTULOTUKILAIN MUKAISIA MÄÄRÄAIKOJA PITÄÄ RYHTYÄ NOUDATTAMAAN

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry vetosi 11.06. kansanedustajiin, että ryhdyttäisiin pitämään kiinni Toimeentulotukilain määräajoista. Sen mukaan toimeentulotukipäätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Käytännössä asiakkaat voivat joutua odottamaan viikkoja, jopa kuukausia. Yhden Vanhemman Perheiden liiton piirissä toimivat ovat jopa joutuneet tekemään itsestään lastensuojeluilmoituksen saadakseen kiireellistä toimeentulotukea.

Lisäksi liitto vaatii toimeentulotuen keskimääräisen tason nostamista 100 eurolla. Tämä tapahtuisi lapsilisän ja/tai elatustuen etuoikeuttamisella toimeentulotukilaskelmassa. Varoja tähän arvioidaan menevän 33 miljoonaa euroa. Liiton mukaan juuri nyt on oikea aika elvyttää sijoittamalla köyhiin lapsiperheisiin. Maaliskuussa julkaistun väitöskirjan mukaan toimeentulotuen korotukset vähentäisivät tehokkaimmin köyhyyttä.
Lue koko vetoomus.

 


 

TUTUSTU UUSIIN ELATUSAVUN LASKUOHJEISIIN

http://www.om.fi/omju20072.htm

 


 

Haluaisin haastatella 12-20-vuotiaita vuoroasuvia nuoria

Teen pro gradu -tutkielmaa Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan Kotitalous- ja käsityötieteen laitoksella. Tavoitteena on tarkastella vuoroasuvien käsityksiä ja kokemuksia kodista, kun se on jakautunut kahteen eri yksikköön. Tutkimusta ohjaa professori Kaija Turkki.

Tutkimukseen voivat osallistua kaikki 12-20-vuotiaat, joilla on vähintään vuoden kokemus vuoroasumisesta, vaikka he eivät tällä hetkellä asuisikaan vuorotellen kahdessa kodissa. Nuori saa yksilöhaastattelussa kertoa ajatuksiaan ja kokemuksiaan vuoroasumisesta. Haastattelu kestää tunnin ja haastattelut järjestetään kesän 2009 aikana lähikirjastossa tai kotona.. Haastattelut ovat luottamuksellisia eikä henkilöllisyys tule ilmi tutkimuksessa. Pyydän teitä vanhempia kertomaan lapsillenne tutkimuksestani ja rohkaisemaan nuoria osallistumaan, koska vuoroasumisesta kaivataan lisää tutkimustietoa.

Ota yhteyttä: katja.kauttu(at)helsinki.fi tai 044 5910 000